Siirry pääsisältöön

Kirja-arvostelu: Heinosen Tähtien lapsia on runsauden sarvi

Suvikukkasia-blogista löytyy Suvin kirjoittama arvostelu Tuulia Heinosen kirjasta Tähtien lapsia, enkelimäisiä olentoja. Arvostelu kuvaa teosta runsauden sarveksi, joka herättää ihmetystä ja hämmästystä monelle näkymättömän maailman ulottuvuuksista.

Niteen ensimmäinen kirja Uudet valon tähtilapset käsittelee indigo-, kristalli- ja muita uuden ajan lapsia. Toisessa kirjassa Enkelimäisiä olentoja käsitellään laajasti enkeleitä ja kolmannessa eli Keijumaassa keskitytään yksityiskohtaisesti luonnonhenkien maailmaan. "Tämä osa sisältää kuvauksia keijuista, maahisista, peikoista, menninkäisistä, tontuista, haltioista ynnä muista luonnonhengistä. Lisäksi esitellään tulen, veden ja ilman elementaalit sekä keijumaan mestarit, jumalat ja jumalattaret."

Kirja-arvostelun mukaan Heinosen kirjassa, "välittyi selkeä huoli luonnon ja maapallon hyvinvoinnista, tai siitä miten ihmisen teot vahingoittavat maapalloamme. Tajuammeko ajoissa virheemme ja ehdimmekö korjata ne ennen kuin on liian myöhäistä." Arvostelun kirjoittaja toivoo, että kaikki tieto ja informaatio kohtaisi valtavirran ja median kanssa, jotta se otettaisiin ajoissa vakavasti.

Voit lukea koko arvostelun Suvikukkasia-blogista. Jos olet kiinnostunut uuden ajan lapsista, enkeleistä tai keijuista, kannattaa tutustua myös itse kirjaan!


Viite

Heinonen, Tuulia (2014). Tähtien lapsia, enkelimäisiä olentoja. Sis. kirjat Uudet valon tähtilapset, Enkelimäisiä olentoja ja Keijumaa. Kurikka: Valmiixi.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kirja-arvostelu: Matkalla pyhimysten kanssa

Kirjailija Tapani Tukiaisen teos Meren aaltoilua - Vanha vaeltaja muistelee päättää hänen Pyhä Birgitta -trilogiansa . Päätösosa on arvosteltu Vartija -lehdessä. Arvostelun on kirjoittanut FM Tiina Peltonen. - Pyhiinvaeltaja vaeltaa ja käy samalla keskustelua edesmenneiden matkakumppaniensa kanssa, Peltonen kuvaa trilogian rakennetta. Kirjan matkakumppaneina ovat pyhimykset Birgitta Birgerintytär ja Ignatius de Loyola. Arvostelu kiittää Tukiaisen tyyliä jutustelevaksi ja ihmisyyttä kuvailevaksi. Kirjan dialogi käydään paitsi romaanin hahmojen välillä, myös kirjailijan romaaniin tuomien eri tekstien välillä. - Yhdessä trilogian kahden aiemman osan kanssa kerronnasta muodostuu laaja kertomus pyhimysten historiasta, maailmallisista konflikteista sekä matkasta, jota teemme yhdessä ennen meitä eläneiden kanssa, Peltonen toteaa. Arvostelun pääsee lukemaan kokonaisuudessaan Vartija -lehden sivuilta . Tukiaisen kirja on esitelty  kotisivuillamme . Teoksen voi tilata  kirjailijalta ta...

Luontaista terveyttä suolasta ja savesta

Kaksi viimeisintä Luontaisterveys -lehteä sisältää paljon tietoa verianalyysista. Toisessa jutussa asiaa lähestytään painonhallinnan, toisessa hiivasyndrooman näkökulmasta. Jutut on kirjoittanut Merja Kiviluoma. Verimikroskopisti Mikko Vapa on tehnyt elävän veren ja kuivaveren analyyseja vuodesta 2006 lähtien. Hänen mukaansa painon noustessa usein myös elämäntavat muuttuvat: liikkuminen vähentyy ja valvominen lisääntyy, samoin kuin tupakointi, kahvinjuonti ja lääkkeiden käyttö. Tämä lisää elimistön happokuormaa. Myös uupumus ja unettomuus voivat lisääntyä ja toisaalta hedelmien, marjojen ja vihannesten syönti vähentyä. Veri on hyvä terveydentilan mittari. Siitä voidaan nähdä esimerkiksi kuona-aineita, happokiteitä tai mineraalien puutoksia. Veressä näkyvä liikakalsium saattaa johtua kalsiumin huonosta imeytymisestä eli muiden luutumismineraalien ja D-vitamiinin puutteesta tai sitten siitä, että kalsiumia liukenee verenkiertoon luustosta. Ylipainoisilla veressä voi näkyä myös kookkait...

Kirja-arvostelu: Sairaalapappi-kirja tarjoilee pätkäspagettia

Henki -lehdessä on julkaistu Luin kirjan -palstalla arvostelu kirjailija Tapani Tukiaisen uusimmasta teoksesta, Sairaalapappi - Asiaa ja anekdootteja . Kirjaan on tutustunut ja kirja-arvostelun kirjoittanut Tapio Seppälä. Seppälä kutsuu Tukiaisen kuvausta pitkästä urastaan mosaiikiksi, pätkäspagetiksi, "jota on helpompaa nauttia kuin pitkää makaronia". Kirjan lyhyet välähdykset eivät muodosta suoranaista juonta, mutta ne päästävät peremmälle papin elämään. Seppälä pitää tätä plussana ja kiittää: "Nootitus on ihanan outoa." Arvostelu nostaa esille myös Tukiaisen kirjan kuvaaman omaperäisen pohdiskelun siitä, kuinka koko elämä kietoutuu navan ympärille. - Mihin kirjailija tällä pohdiskelulla oikein viittaa? Kahdeksannen teoksensa maisemiin, Italian Dolomiiteille. Siellä monivaiheinen seminaariviikko länsimaisen teatterin legendasta, Antonin Artaud'stä, huipentuu balilaisen teatterin esityksiin - ja navan ympärille. Henki -lehden kirja-arvostelun pääsee lukemaan ...